association logo

kulupu pali pi sitelen pona

sitelen pona publishers &
typographers association

Which punctuation features are commonly used in Sitelen Pona? sitelen+nasin seme li suli kepeken sitelen nasin seme li suli kepeken

collage of variously experimental sitelen pona punctuation features'

Definition sitelen+nasin li seme sitelen nasin li seme

In Sitelen Pona, multiple styles of punctuation co-exist alongside each other.

This includes approaches to sentence-ending punctuation, glyph combination, quotative punctuation, and punctuation of proper names (in Sitelen Pona, proper names are phonetically transcribed).

In standardizing the set of punctuation characters, the association needed to determine which of these many punctuation styles were teachable.

sitelen+pona kulupu la te sitelen&nasin to li toki e sitelen ni
sitelen+nasin li sitelen ala e nimi zz sitelen+nasin li nasin e toki sitelen

tan pali pi(sitelen+nasin) la jan lukin li ken sona e ni
zz linja toki li open lon seme li pini lon seme
zz sitelen seme li sitelen e nimi kalama sama nimi [jan en]
zz jan mute li toki la toki seme li tan jan ante
kin la sitelen+nasin li ken kon zz weka sitelen li sitelen+nasin
zz zz sitelen+nasin kon li wan e sitelen nimi tu
zz zz sitelen+nasin li ken poki e ijo lon te pi to

kulupu pi(toki+pona) la sitelen nasin mute li lon li musi
taso lipu pi(sitelen+pona kulupu) la kulupu pali li wile sona e ni
zz sitelen nasin seme li suli kepeken

sitelen pona kulupu la 'sitelen nasin' li toki e sitelen ni: ona li sitelen ala e nimi, ona li nasin e toki sitelen.

tan pali pi sitelen nasin la jan lukin li ken sona e ni: linja toki li open lon seme li pini lon seme, sitelen seme li sitelen e nimi kalama (nimi jan, en nimi ma, en nimi toki, en nimi ijo li ni). sitelen nasin li pana e sona ni: toki seme li kama tan ijo seme. kin la, sitelen nasin li ken kon. weka sitelen li sitelen nasin. sitelen nasin kon li wan e sitelen nimi tu. sitelen nasin li ken poki e ijo lon poka pi nimi 'pi.'

kulupu pi toki pona la sitelen nasin mute li lon li musi. taso lipu pi sitelen pona kulupu la kulupu pali li wile sona e ni: sitelen nasin seme li suli kepeken.

Process nasin alasa nasin alasa

In the first phase, members of the association ran a survey asking respondents about whether they (1) use, (2) use in some situations, (3) avoid in most situations, or (4) never use, thirty-eight Sitelen Pona punctuation features. Visual examples of the punctuation features were provided.

We received 505 responses to the survey.

Each feature was given a base percentage score. Those that had indicated they use the feature "in some situations" and "avoid in most situations" were respectively counted as 2/3rds and 1/3rd of a full user.

We then linearly scaled these base percentages to bring pu-style Sitelen Pona cartouches, the most universal punctuation feature of Sitelen Pona, to 100%. Punctuation features were assigned a temporary tier based on this scaled score.

These results were then compiled and shared internally.

In second phase, we provided the results of the community survey to our members and asked them to complete a new survey: As Sitelen Pona experts, what tier of teachability did they think suitable for these surveyed Sitelen Pona features? Members were invited to consider the results of the community survey in their responses, but were under no strict obligation to do so.

Twenty-one of our members responded to the survey. The median response of members was used to determine the final tier assignments, with one exception. The Latin-style period was initially assigned to the third tier and later excluded through an unanimous informal poll, due to redundancy with the middot.

alasa tu li ni> zz alasa pilin pi(jan mute) en alasa pilin pi(jan sona)
lon open la kulupu pali li alasa e sona tan jan mute kepeken lipu
lipu li toki e sitelen+nasin mute luka luka luka tu wan kepeken nimi kepeken sitelen
zz li wile sona e ni> zz ona seme pi(nasin ni^ ale) la
sina te kepeken to zz zz zz zzzz sina te kepeken lon tenpo lili to
sina te wile ala kepeken lon tenpo mute to sina te kepeken ala to

jan luka ale luka li pana e sona wile tawa lipu pi(alasa pilin)

mi kama sona e mute pi(jan kepeken) tawa sitelen+nasin ale kepeken nasin ni
zz te kepeken ala to la jan ala li kepeken
zz te kepeken to la jan wan li kepeken
zz te kepeken lon tenpo lili to la
zz zz o kipisi tu wan e jan wan la kipisi tu li kepeken
zz te wile ala kepeken lon tenpo mute to la
zz zz o kipisi tu wan e jan wan la kipisi wan li kepeken

ni^ la mi ken nanpa e sitelen nasin ale kepeken nasin ni
zz jan wan ale la jan pi(mute seme) li kepeken
taso nanpa ale li lili mute a zz pilin la sona li ike
mi pona e ona kepeken ni
zz lon la ale pi(sitelen+pona) li ken sitelen e nimi kepeken sitelen+nasin pi(lipu pu )
zz ni^ la mi ken suli e nanpa pi(sitelen+nasin) pi(lipu pu) tawa ni
zz zz jan wan ale la jan wan ale li kepeken
zz ni^ la mi suli pi(mute sama) e sitelen+nasin ante ale
tenpo ni la mi sona e ni
zz alasa pilin pi(jan mute) la suli kepeken pi(sitelen+nasin) ale li seme

mi kama e lipu e sona tan alasa pilin pi(jan mute)
zz li pana e lipu tawa jan ale pi(kulupu pali mi)

alasa pilin pi jan mute li pini la alasa pilin pi(jan sona) li open
mi pana e lipu pi(wile sona) tawa jan sona ale pi(kulupu pali)
zz te sitelen+nasin ale ni< o kama suli kepeken nanpa seme lon lipu pi(sitelen+pona kulupu)
zz zz o pana e sona sina zz sina ken sama alasa pilin pi(jan mute)
zz zz sina ken sama ala alasa pilin pi(jan mute) zz o wile sina to

alasa pilin pi(jan sona) la mi mute wan pi(kulupu pali) li pana e sona
mi wan e nanpa ale li alasa e insa kepeken ni
zz nanpa ale li lon linja ante pi(lipu kasi wan) la
zz zz nanpa lili li lon linja open la nanpa suli li lon linja pini la
zz zz zz nanpa seme li linja insa zz nasin li ni ala
zz mi wan nanpa e nanpa ale li kipisi pi(mute jan) e nanpa suli
sona pi(sitelen+nasin wan ni) li tan ala nasin nanpa ni^
nanpa la sike lili pi(sitelen [la:sina:] )li suli nanpa tu wan
zz taso sike ni^ en sike insa te . to li selo sama pi(pali ante)
zz ni^ la kulupu li alasa insa sin e pilin li kama wile ale e ni
zz zz sike lili pi(sitelen [la:sina:] ) li weka

alasa li tu: alasa pilin pi jan mute en alasa pilin pi jan sona. lon open la, kulupu pali pi sitelen pona li alasa e sona tan jan mute kepeken lipu. lipu li toki e nasin mute ken pi sitelen pona. lipu li toki e nasin ni MLLLTW kepeken nimi kepeken sitelen li wile sona e ni: ona seme pi nasin ni ale la (#W) sina kepeken, (#T) sina kepeken lon tenpo lili, (#TW) sina wile ala kepeken lon tenpo mute, (#TT) sina kepeken ala.

ona LAL li pana e sona wile tawa lipu pi alasa pilin.

pali nanpa la mi wile sona e ni: jan pi mute seme li kepeken. 'mi kepeken' la jan wan li kepeken 'mi kepeken lon tenpo lili' la o kipisi tu wan e jan wan la kipisi tu li kepeken. 'mi wile ala kepeken lon tenpo mute' la o kipisi tu wan e jan wan la kipisi wan li kepeken.

tenpo ni la mi ken nanpa e sitelen nasin ale kepeken nasin ni: jan wan ale la jan pi mute seme li kepeken. taso nanpa ale li lili mute a. pilin la sona li ike. mi pona e ona kepeken nasin ni: lon la ale pi sitelen pona li ken sitelen e nimi kepeken sitelen nasin pi lipu pu. pali nanpa la mi kama e ni: o suli e nanpa pi sitelen nasin pi lipu pu tawa ni: jan ale li kepeken. ni la o suli pi mute sama e sitelen nasin ante ale. tenpo ni la, sitelen nasin ale li lon poki pi suli kepeken tan alasa pilin pi jan mute.

mi lipu e sona nanpa ale ni li pana e lipu tawa jan ale pi kulupu pali mi.

alasa pilin pi jan mute li pini la mi kama alasa pilin pi jan sona. mi pana e lipu tawa jan sona ale pi kulupu pali li toki e ni: 'sina pi sona mute o, nasin sitelen ale li suli kepeken nanpa seme? o pana e pilin.' jan sona li pana e pilin la ona li ken kepeken sona pi alasa kulupu nanpa wan lon wile li ken kepeken ala lon wile.

mi MW pi sona mute li pana e pilin tawa lipu alasa pi jan sona. mi wan e pilin li alasa e insa kepeken ni: nanpa ale li lon poka lon lipu la, nanpa lili li lon open la nanpa suli li lon pini la, nanpa seme li insa lon lipu? nasin li ni ala: mi wan e nanpa ale li kipisi pi mute jan e nanpa suli. nasa wan li lon: open la, sike lili pi nasin sitelen Lasina li suli kepeken nanpa tu wan, taso sike lili ni en sike lili insa li pali pi sama ale li selo sitelen ante la kulupu li alasa insa sin e pilin li kama wile weka e ona.

Results sona kama sona kama

Jump to Tier 1 punctuation characters
Jump to Tier 2 punctuation characters
Jump to Tier 3 punctuation characters

o lukin e sitelen+nasin pi(suli nanpa wan)
o lukin e sitelen+nasin pi(suli nanpa tu)
o lukin e sitelen+nasin pi(suli nanpa tu wan)

o lukin e sitelen nasin pi suli nanpa wan
o lukin e sitelen nasin pi suli nanpa tu
o lukin e sitelen nasin pi suli nanpa tu wan